Muotoilu menestystekijänä

Laadukas suunnittelu on investointi hyvään elämään, uskoo Helsingin designjohtaja Hanna Harris.

Kaksi päivää ennen koronakriisin puhkeamista Helsingin designjohtajana aloittanut Hanna Harris on viimeisen puolen vuoden aikana tutustunut 40 000 ihmisen organisaatioon kotikonttorilta käsin sekä pohtinut, kuinka kaupunki voi kehittää omia prosessejaan ja kaupunkilaisille tarjottavia palveluita muotoilun avulla. Aiemmin mm. Helsinki Design Weekin ja Suomen Lontoon-instituutin ohjelmajohtajana toiminut kaupunkitutkija on suurten kysymysten äärellä.

“Muotoilu ja arkkitehtuuri ovat yhä keskeisemmässä roolissa, kun ratkotaan maailman suuria ongelmia, kuten ilmastokriisiä, mutta niillä on olennainen osa myös pienemmässä mittakaavassa: arjen sujuvuudessa ja kaupungin houkuttelevuudessa matkakohteena. Mitä paremmat edellytykset asumiseen ja viihtymiseen kaupunki tarjoaa, sitä vetovoimaisempi se on”, Harris toteaa.

Strategista kilpailuetua hyvästä suunnittelusta

Helsinki on ensimmäisiä kaupunkeja, jotka ovat panostaneet muotoiluun strategisella tasolla. Hyvänä esimerkkinä toimii vuoden 2018 lopulla avautunut keskustakirjasto Oodi.

“Kaupunki on tehnyt uraauurtavaa työtä julkisella sektorilla. Oodissa yhdistyy mieletön arkkitehtuuri, palvelumuotoilu ja suomalaisen kirjastolaitoksen hienous. Se on nostanut kirjaston käyttäjämääriä koko Helsingissä ja herättänyt ansaitusti kiinnostusta myös ulkomailla”, Oodin kansainvälisessä lanseerauksessa mukana ollut Harris toteaa.

Seuraava tärkeä panostus voi olla Eteläsatamaan suunniteltava arkkitehtuuri- ja designmuseo, jolle hallitus myönsi lisätalousarviossaan kesäkuussa 60 miljoonaa euroa. Uudesta museosta kaavaillaan helposti saavutettavaa kansalaisten kohtauspaikkaa, jossa suomalainen arkkitehtuuri ja muotoilu pääsevät vihdoin esille ansaitsemassaan miljöössä.

“Museolle on selkeä tilaus. Muotoiluun ja arkkitehtuuriin keskittynyt instituutio koskettaa aidosti meitä kaikkia ja kasvattaa arvostusta lähiympäristöön. Mikä voisi tässä ajassa olla tärkeämpää, kuin tarkastella, miten maailma rakentuu?”

Sijaa suomalaiselle muotoilulle

Maailmalla suomalainen arkkitehtuuri ja muotoilu tunnetaan edelleen suurista ikoneista, kuten Alvar Aallosta, mutta enenevässä määrin myös materiaali-innovaatioista ja uusista nimistä.

“Meillä on paljon vireää ja ajan hermolla olevaa nykysuunnittelua, josta ollaan kiinnostuneita monella alalla. Viime vuosina esimerkiksi suomalaiset vaatesuunnittelijat ovat napsineet palkintoja ja heidät revitään koulun penkiltä töihin isoihin muotitaloihin. Uusi Helsingin arkkitehtuuri Oodista Amos Rexiin ja Löylyyn ihastuttaa. Yhdistävänä tekijänä uuden polven suunnittelijoissa näkisin ehkä sen, että he haluavat luoda hyvää elämää ja arkea vastuullisten valintojen kautta”, Harris pohtii.

Suomalainen muotoilu näkyy yhä selvemmin myös Helsingin katukuvassa. Helsingin designpääkaupunkivuosi 2012 teki muotoilusta yhteiskunnallisesti merkittävän puheenaiheen, ja moneen kaupunginosaan sijoittuva luovien toimijoiden keskittymä Design District Helsinki on vahvistanut Helsingin roolia muotoilukaupunkina jo 15 vuoden ajan.

Vuosittainen Helsinki Design Week – johon myös myyntitapahtuma Design Market kuuluu – tuo kotimaisen suunnittelun suuren yleisön ulottuville helposti lähestyttävässä muodossa. Samalla asialla on vuonna 2018 Kämp Gallerian toiseen kerrokseen avattu Kämp Garden, joka kokoaa suomalaisen ja skandinaavisen suunnittelun kiinnostavimmat nimet saman katon alle.

“Uskon, että kokonaisvaltainen brändikokemus, räätälöity palvelu ja harkittu konsepti ovat asioita, jotka kannattelevat kivijalkakauppaa. Tarvitsemme paikkoja, joissa voi inspiroitua ja kokea jotain henkilökohtaista”, Harris toteaa.

Hyvä suunnittelu kuuluu kaikille

Seuraavan vuosikymmenen aikana Harris haluaisi nähdä arkkitehtuurin ja muotoilun arvostuksen sekä käyttäjälähtöisen suunnittelun edelleen kasvavan.

“Kiinnostava arkkitehtuuri, monimuotoinen designskene, kunnianhimoiset hiilineutraalisuustavoitteet – Helsingissä on hirveästi hyviä elementtejä, joita haluan vahvistaa ja kehittää. Toivon, että Helsinki on jatkossakin paikka, jossa satsataan designiin ja otetaan kaupunkilaiset aidosti huomioon. Laadukas suunnittelu on investointi hyvään elämään.”

Henkilökuva: Hauska tutustua, Hanna Harris!

Helsingin designjohtaja rakastaa toritunnelmaa, merta ja muistikirjoja

 

Kuka olet?

Hanna Harris, Helsingin designjohtaja maaliskuusta 2020 alkaen.

Mistä tulet?

Olen toiminut mm. Helsinki Design Weekin ohjelmajohtajana, taide- ja kulttuuriohjelman johtajana Suomen Lontoon-instituutissa sekä toiminnanjohtajana arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfossa. Taustaltani olen kaupunkitutkija ja koulutukseltani valtiotieteen lisensiaatti. Minulla on opintoja myös Media Labista (nykyinen Aalto Media Lab).

Lempiesineesi arjessa?

Muistikirja ja kynä. Minulla on aina mukana Mujin mustekynä ja käsilaukkuun mahtuva vihko. Paperissa ei saa olla ruutuja tai viivoja; minulle tyhjä paperi toimii parhaiten. Muistikirja on minulle tärkeä ajattelun väline.

Lempipaikkasi Helsingissä?

  1. Hakaniemen tori ja halli. Halli on parhaillaan remontissa, mutta väistötila on toiminut hyvin. Pysähdyn hallilla mahdollisimman usein, kahville tai tekemään ruokaostoksia perheen kanssa. Kauppahalli- ja torimiljöössä tunnelma ja tarjonta kohtaavat.
  2. Meri. Lontoossa asuessani kaipasin kovasti merta. Itä-Helsingissä meri on aina lähellä, ja etenkin korona-aikaan rantakävelyt ovat olleet henkireikä. Uutelan ulkoilualue on mielettömän hieno, sieltä löytyy kaikkea avomerelle katsovista rannoista metsään.
  3. Urbaanit luontokeitaat, kuten Vuosaarenhuippu ja Juorumäen viljelypalsta Puotilassa. Täyttömäen päälle rakentuva Vuosaarenhuippu muistuttaa kasvistoltaan ja tunnelmaltaan tunturia tai karua saaristoa. Ensi kesänä virallisesti avautuvalta ulkoilualueelta on huikea näköala satamaan ja ympäri Helsinkiä. Viljelypalstalla on puolestaan ihanaa kasvattaa satoa ja jutella ihmisten kanssa.

Designtärpit 2020–2021

  • Kaupungintalon 50-vuotisjuhlasivusto ja virtuaaliset tutustumiskierrokset syksyllä 2020. Helsingin kaupungintalo täyttää lokakuussa 50 vuotta. Aarno Ruusuvuoren suunnitteleman rakennuksen yleisöltä suljettuihin sisätiloihin ja taideteoksiin pääsee tutustumaan virtuaalisesti asiantuntijoiden opastuksella. Teemoina ovat arkkitehtuuri, taide ja päätöksenteko.
  • Helsinki Biennaali 12.6.–26.9.2021. Koronan takia vuodella eteenpäin siirtyneessä kuvataidetapahtumassa ainutlaatuinen paikka ja taide kohtaavat, kun Helsingin saariston helmessä Vallisaaressa esitellään 40 nykytaiteen huippua sekä Suomesta että maailmalta.
  • Venetsian arkkitehtuuribiennaali 22.5.–21.11.2021. Suomen näyttely, New Standards, nostaa esiin jälleenrakennuskauden asuntopulan tarpeisiin perustetun Puutalo Oy:n tyyppitalot, joista kehittyi Suomen suurin arkkitehtuurivientituote. Taloja on vielä jäljellä mm. Helsingin Jollaksessa. Aikaa kestävä suunnittelu ja puurakentaminen ovat asioita, jotka ovat pinnalla myös tässä ajassa.

Kämp Gallerian AW2020 magazine on ilmestynyt, lue koko lehti täältä!

Kuvat: Vesa Kippola, Imagokuva